YK:n Lapsen oikeuksien sopimus 20 v

Juhlavuosi 2009 korostaa lasten oikeutta osallistua

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Aikuisilla on velvollisuus kuunnella ja ottaa lapsen mielipide huomioon iän ja kehitystason huomioiden.

Lapsella on myös vapaus hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa.

Kun lapsi omaksuu osallistumisen kulttuurin pienestä pitäen, kasvaa hänestä aktiivinen ja osallistuva nuori ja aikuinen kansalainen.

Lapsen oikeuksien sopimus sisältää ihmisoikeusasiakirjalle poikkeuksellisen artiklan, artikla 42, joka velvoittaa valtioita tiedottamaan sopimuksesta niin aikuisille kuin lapsillekin. Juhlavuoden tavoitteena onkin lisätä suomalaisten lasten ja aikuisten tietoisuutta lasten oikeuksista ja nostaa lapset ja nuoret tasa-arvoiseen rooliin yhteiskunnassa.

Kampanjassa on kolme ydinviestiä:

• Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua
• Lapsella on oikeus saada suojelua ja turvaa
• Lapsella on oikeus saada tasa-arvoista kohtelua yksilönä

Lue lisää Opetusministeriön sivuilta http://www.minedu.fi/lapset_nuoret_perheet/lapsenoikeudet/?lang=fi 

Vanhusten palvelutarpeen arviointi

Eduskunta on hyväksynyt lain sosiaalihuoltolain 40 a §:n muuttamisesta (EV 101/2008 vp – HE 128/2008 vp). Sosiaalipalvelujen tarpeen arviointia koskeva ikäraja alenee 80 vuodesta 75 vuoteen. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2009.

Tavoitteena on parantaa vanhusten edellytyksiä asua omassa kodissaan ja siirtää esimerkiksi laitoshoidon tarvetta myöhemmäksi. Kun palvelutarve arvioidaan jo 75-vuotiaana, voidaan ikäihmisen ongelmia ehkäistä ennakolta sekä tarjota hänelle tukea ja oikea-aikaisia palveluja.

Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä henkilön iästä riippumatta. Ei-kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhtey-denotosta, mikäli henkilö on vähintään 75-vuotias tai saa Kelan eläkettä saavan ylintä hoitotukea. Kunnan sosiaaliviranomaiseen voi ottaa yhteyttä vanhus itse taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa tai muu henkilö tai viranomainen.

Stakesin vuonna 2008 kunnille tekemän kyselyn mukaan noin puolet arvioinnin piirissä olleista vanhuksista on saanut lisää tai uusia palveluja palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Yleisimmin asiakkaille myönnettiin kotipalvelua, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistelmää eli kotihoitoa, tukipalveluja sekä omaishoidon tukea. Palvelun antaminen sosiaalihuollossa perustuu edelleen viranomaisen päätökseen, josta asiakkaalla on mahdollisuus hakea muutosta.

Lisätietoja  

Eevaliisa Virnes
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
erityisasiantuntija
puh. (09) 771 2364, 050 357 3478

Vanhusten turha lääkitseminen on vähentynyt laitoshoidossa

Laitoksissa asuvien vanhusten turha uni- ja psykoosilääkkeiden käyttö on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla laitoshoidon toimintatavat ovat asteittain muuttuneet iäkkäiden toimintakyvyn säilyttämistä suosivaan suuntaan. Tulokset käyvät ilmi THL:n iäkkäiden palvelujen laatutuloksia käsittelevän tutkimuksen ennakkotiedoista.

Lue Kuntaliiton tiedotteesta lisää >

Vanhustenhoito ei parane lisänormeilla vaan osaavalla henkilöstöllä

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Pauniolle jätetyt lääninhallitusten selvitykset ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten valvonnasta paljastivat kiistatta pahoja puutteita vanhustenhoidosta. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio varoittaa tekemästä selvityksistä liian yleistäviä johtopäätöksiä.

Lue Kuntaliiton tiedotteesta lisää >

 Vanhusten asuminen on kaikille suuri haaste

- Ikäihmiset ovat erilaisia ja heille tulee tarjota erilaisia asumisratkaisuja, johtaja Leena Karessuo Kuntaliitosta muistuttaa. Hän puhui tänään vanhusten asumista pohtineessa seminaarissa Kuntatalossa.

Lue Kuntaliiton tiedotteesta lisää >

Palvelusetelipalveluissa keskeistä asiakkaan oikeusaseman turvaaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelilaki tuli voimaan 1.8.2009. Kuluttajavirasto on esittänyt huolensa ns. heikkojen kuluttajaryhmien asemasta palvelusetelipalveluissa. Kaikki kansalaiset eivät pysty toimimaan aktiivisen kuluttajan tavoin kilpailluilla markkinoilla, vaan tarvitsevat apua vaihtoehtoja miettiessään. Kunnan on huolehdittava, että asiakkaalle selvitetään hänen oikeutensa mm. kieltäytyä palvelusetelimallista ja mahdollisuudet valita erilaisten vaihtoehtojen välillä.

Lue lisää Kuluttajaviraston tiedotteesta 2/2010 http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/artikkelit/verkkolehti-2-2010/palvelusetelipalveluissa-keskeista-asiakkaan-oikeusaseman-turvaaminen